Jyväskylän kaupunki vaslogolla

Vastaus Perlaconin ”Jyväskylän kaupunki- onko kaupungilla varaa sopeuttaa vai olla sopeuttamatta?” raportille

Kiitämme Perlaconia ja erityisesti niitä, jotka kirjoittivat tämän ”Jyväskylän kaupunki- missä kaupungilla varaa sopeuttaa vai olla sopeuttamatta?” raportin. Jyväskylässä tarkastellaan talouttamme lyhyellä aikavälillä vuodesta toiseen. On hyvä, että nyt katsomme 4 vuotta eteenpäin, vaikka sekin on lyhyt aika.

Jotta lyhytaikainen työ olisi todella tavoitteellista, sen on oltava osa pitkän aikavälin tavoitetta. Valitettavasti raportissa ei esitetty tällaista pitkän aikavälin tavoitetta. Se viittaa siihen, että ehkä palaamme neljän vuoden jälkeen suunnittelemaan taloutta vuosi kerrallaan. Esityksessä ei myöskään ole tekijöitä tai keinoja, jotka johtavat kestävään tasapainotettuun talouteen.

Esitämme siksi kestävän pitkän aikavälin tavoitteen. Tavoitteena on, että 20 vuoden päästä toimimme edelleen järjestelmässä, jossa on julkinen sektori, joka tarjoaa laadukkaita palveluja tasavertaisesti kaikille kuntalaisille.

Tulot ja menot

Kun tulot ovat pienemmät kuin menot, on kyseessä kestävyysvaje. Julkisella puolella kestävyysvajeen keskeinen korjaus tapahtuu verotuksen kautta.

Kaupungin tulot koostuvat verotuksesta, investointien osingoista ja kaupungin tarjoamista palveluista. Tulot kaupungin tarjoamista palveluista ovat melko vähäisiä, ja ihannetapauksessa ne olisi tarjottava kuntalaisille ilmaiseksi, joten jätämme tarkastelematta niitä tässä. Tarkastelussa ovat siis tulot verotuksesta ja investointien tuotoista.

Verotuloja tuovat palkkatuloverot, kiinteistöverot ja yhteisöverot. Jyväskylän tulovero on raportin mukaan pienenemässä (sivu 5). Jyväskylän kiinteistövero on suhteellisen korkea (sivu 30), ja yhteisövero alhainen (sivu 36). Tämä on olennainen tarkastelun kohta.

Menoja ovat palveluiden tuotantokustannukset, kuten henkilöstömenot, vuokrat jne., sekä lainakustannukset.

Taloudellisten vaikeuksien ratkaiseminen

Taloudellisten vaikeuksien ratkaisemiseksi on tärkeää tarkastella talouden kokonaisuutta eli tulojen ja menojen suhdetta, ja sitä, onko mahdollista lisätä tuloja ja vähentää menoja. Kun tarkastellaan Jyväskylän kaltaista organisaatiota, jonka keskeinen tehtävä on tuottaa hyvinvointipalveluja, olennaista on, miten nämä toimet vaikuttavat palvelujen tuotantoon ja laatuun.

Valitettavasti raportissa esitetyt ehdotukset keskittyvät vain menoihin, ja varsinkin palveluiden tuotantokustannusten vähentämiseen. Mielestämme raportissa olisi pitänyt tarkastella paitsi menojen vähentämistä myös tulojen kasvattamista.

Mahdollisia tapoja lisätä tuloja

Keskitymme tulovirran keinoina veroihin ja investointien tuomiin tuloihin. Koska Jyväskylän kaupungin nykyinen kiinteistövero on yksi maan korkeimmista, sitä ei voi enää nostaa, joten keskitymme yhteisö- ja tuloveroon.

Yhteisöveron määrä on riippuvainen yritysten määrästä. Tämä tarkoittaa, että jos Jyväskylän kaupunki halua enemmän yhteisöveroa, on oltava suunnitelma kasvattaa yritysten määrää. Tarvitaan enemmän tukea yrityksille, erityisesti mikro, ja pk-sektorille ja perustettaville yrityksille. Lisäksi kaupunki voi pyrkiä ennaltaehkäisemään yritysten talousvaikeuksia hyvällä neuvonnalla. Kaupunki voi myös kehittää kilpailutusta yhdessä yritysten kanssa, ja asettaa myös hankinnoissa sellaisia laatukriteerejä, jotka tukevat paikallisten osaajien mahdollisuuksia olla omalla asiantuntemuksellaan mukana kilpailutuksissa.

Tuloveron nostamisessa on kaksi vaihtoehtoa. Voidaan korottaa kunnallisveroa tai lisätä työllisyyttä ja vähentää työttömyyttä. Raportin mukaan Jyväskylän kaupungin tarjoamat tukipalvelut työttömille ja huumeita käyttäville ovat valtakunnallisesti kalleimpia (sivu 22). Raportti ei kuitenkaan kerro palveluiden tehokuudesta. Työllistyvätkö palvelujen käyttäjät paremmin, samalla vai huonommalla tavalla kuin muissa vertailukunnissa? Kustannusvertailu ja vaikutusarvioinnit antaisivat viitteitä tehokkuudesta. Esimerkiksi Jyväskylän maksamien sakkomaksujen määrä verrattuina verrokkikaupunkeihin olisi tällainen.

Raportin mukaan Jyväskylän kaupungin tuloveroprosentti on yksi korkeimmista suurissa kaupungeissa (sivu 36). Taulukoista kuitenkin selviää, että suurimpien kaupunkien tuloveroprosentit ovat alhaisemmat kuin valtakunnallinen keskiarvo (sivu 35) ja verrattuna muihin Keski-Suomen kuntiin, tuloveroprosentti on taas alhaisimpia (sivu 30). Myös äskettäin julkaistu valtakunnallinen vertailu osoittaa Jyväskylän olevan kaukana verokärjestä.

Tutkimusten mukaan verotus on hyvin pieni vaikuttaja, kun ihmisiltä kysytään kunnan vetovoimatekijästä, muutaman prosentin luokkaa. Ylivoimaisesti suurin vetovoimatekijä on palvelut ja sijainti. Siksi veroprosentin esittäminen vetovoimatekijänä on harhaanjohtavaa.
Palvelut vaikuttavat tutkimusten mukaan vahvasti myös kunnassa pysymiseen.

Kyky tarjota kuntalaisille laadukkaita palveluja ja varmistua samalla, että näitä palveluja tarjoavat hyvinvoivat kaupungin työntekijät ovat siis kaupungin hyvinvoinnin ja verotulojenkin kannalta tärkeä. Siinä mielessä, kunnallisveron korottaminen on helpoin ja ehkä paras keino tulojen kasvattamiseksi. Raportin mukaan 0,5 % lisää verotuloja 12 miljoonaa euroa (sivu 35).

Kaupungille tulee myös tuloa sen sijoituksista kuten tytäryhtiöistä. Ajatus on, että sijoitukset tuottavat voittoa, jotka helpottavat kaupungin taloudellista tilannetta. Tämän takia, pidämme ristiriitaisena sitä, että raportti ehdottaa omistuksien myyntiä. Raportti ehdottaa, että Education
Facilities myydään (sivu 73). Raportin mukaan Education Facilities on tuottanut jaettavaa noin 2 miljoona euroa (sivu 71). Onko tuottavan yksikön myynti taloudellisesti kannattava?

Vesi on välttämätöntä elämälle. Tällaisen välttämättömän aineen hallinta on pakko olla julkisella sektorilla, ei voittoa tavoittelevan tahon hallinnassa. Vastustamme sitä, että Alvan osakkeet myytäisiin. Ne yritykset, jotka ovat kiinnostunut ostamisesta, kuten Education Facilities, haluavat tehdä voittoa. Miksei tätä voittoa haluta tulevan kaupungille?

Mahdollisia tapoja vähentää menoja.

Menojen vähentämisessä on kaksi mahdollisuutta. Nämä ovat tuotantokustannusten alentaminen, ja velan hallinta.

Raportti mainitsi, että toimintakate on kasvamassa (sivu 39). Mielestämme kasvun tekijöitä on tutkittava. Tällainen tutkimus antaisi tietoa niin, että voimme paitsi hallita tällaista kehitystä myös välttää sen toistumisen tulevaisuudessa.

Velan hallinta

Raportti totesi, että konserni on velkaantunut (sivu 46). Tässäkään raportti ei mainitse syitä siihen, miksi kaupunki on velkaantunut. Pidämme tärkeänä, että ymmärrämme velkaantumisen syyt. Yksi tapa, jota voi käyttää lainakulujen vähentämiseen on koron taso. Haluamme tietää, millaisia korkoja kaupunki maksaa lainoistaan – onko siis mahdollista alentaa korkoja näille lainoille?

Tuotantokustannusten alentaminen
Henkilöstö

Olemme yhtä mieltä siitä, että palvelujen tuottamistapaa voidaan aina parantaa. (sivu 61). Tehokkuuden lisäämisen kannalta keskeinen tekijä on työntekijöiden osallistuminen (sivu 61). Heillä on läheisin ja asianmukaisin käsitys prosesseista, joissa he työskentelevät.

Raportin mukaan Jyväskylällä on ongelma työntekijöiden ylitöiden kanssa, minkä kustannukset olivat 1,7 miljoonaa euroa vuonna 2019 (sivu 63). Ylitöitä ehdotettiin vähennettävän. Raportti myös mainitsi, että työntekijöiden sairauslomapoissaoloja on vähennettävä (sivu 60). Näiden lisäksi oli ehdotus vähentää sijaistyöntekijöiden määrää sivu (62).

Olemme sitä mieltä, että tapa saavuttaa nämä tavoitteet, on lisäämällä työntekijöiden määrää, ei vähentämällä sitä. Tämä siksi, että tällainen lisäys vähentäisi ylityötä, sairauslomien määrää sekä sijaistyöntekijöiden käyttöä. Meillä on myös pitkät sijaisurat ennen vakinaistamista, asia, jota on syytä tarkastella. Se vaikuttaa suoraan työntekijöiden hyvinvointiin ja työvoiman
saatavuuteen houkuttelevuutta vähentämällä.

Tuli yllätyksenä, että raportti mainitsi, että tavoitteena on vähentää 10 % henkilöstöstä (sivu 65). Tämä on ristiriidassa raportin ylityön, sairauslomien määrän sekä sijaistyöntekijöiden käytön vähentämisen tavoitteiden kanssa. Tästä syystä täytyy kysyä, olivatko työntekijät mukana tämän tavoitteen asettamisessa? Jos he eivät, on mahdollista, että tieto tällaisesta tavoitteesta voi tuoda nimenomaan lisää sairaslomia, jonka kautta syntyy ylityötä ja sijaistyöntekijöiden käyttöä, täysin vastoin tavoitteita.

Lisäksi, jos väestönkasvu ja ikääntyneen väestön kasvu jatkuu, kuten raportissa tiedetään, tämäedellyttää tämä palveluvajeen kasvua, ja tarvetta pikemminkin henkilöstön lisäämiseenvähentämisen sijaan.

Olemme näistä syistä sitä mieltä, että henkilöstön vähentäminen ei ole tavoite.

Palvelut

Palvelujen keskinäinen riippuvuus

Mielestämme eri alojen välillä on vähän tai ei ollenkaan viestintää siitä, miten yhden sektorin toiminta vaikuttaa toisen toimintaan. Tämän takia kannatamme ehdotusta, että yhteistä digijärjestelmää käytetään koko kaupungissa (sivu 55). Tämä vähentäisi kustannuksia, sillä edellytyksellä, että palvelut toimivat, ja että kuntalaisilla on niihin myös pääsy. Tämä tarkoittaa mm. kirjastojen ja palvelukeskusten olemassaoloa ja toimeentuloavustuksissa digilaitteiden huomioimista.


Digijärjestelmien kustannusten vähentäminen vaati myös selvitystä järjestelmien siirtämisestä ei kaupalliseen järjestelmään. Avoimen lähdekoodin käyttöönoton on todettu säästävän kustannuksia merkittävästi.

Kunnan toiminta on jaettu eri sektoreihin. Ihminen, kuntalainen, on kuitenkin kokonaisuus, ja kun häntä palvellaan, tulevat palvelut eri toiminnoista, jolloin yhden sektorin toiminnalla on mahdollisia vaikutuksia toiselle sektorille.

Mielestämme kaupungin pitää tehdä selvitys siitä, mitkä palvelut vaikuttavat muiden sektorien palveluihin. Esimerkiksi lasten ja nuorten riittämättömän tuen antaminen sivistyspalvelun kautta voi johtaa sitten sote-toimialan kustannusten kasvuun. Tällöin säästö yhdellä sektorilla
tuo huomattavia kustannuksia toiselle sektorille.

Lisäksi on tärkeä arvioida miten nykyiset päätökset vaikuttavat pitkän aikavälin kokonaisuuteen. Vaikuttavuusarviointien puute tai riittämättömästi tekeminen tuottaa kustannuksia.

Yksityistäminen

Educations Facilities ja Alvan tapauksien lisäksi, huomasimme, että raportti ehdottaa kaupungin palvelujen yksityistämistä ja omaisuuden myymistä. Tämä näyttää perustuvan muuhun kuin kustannuslaskelmiin. Esimerkiksi palvelusetelien käyttö varhaiskasvatuksessa (sivu 64) vaikuttaa siihen, että paikalliset, joustavat ja varmat palveluntuottajat eivät pysty vastaaman
kilpailuun ketjutuottajille, jolla ensisijainen tavoite on voiton tuottaminen.

Viimeaikaiset kokemukset viittaavatkin siihen, että tämä ei ole ollut kaupungin kannalta hyvä suunta. On ollut kokemuksia yksityisten päiväkotien äkillisistä alasajoista, jolloin kaupungin pitää järjestää nopeasti hoito päiväkodeissa oleville lapsille. Palveluiden heikkous vaikuttaa vahvasti kaupungin vetovoimaan ja pysyvyyteen. Palvelusetelit eivät kata palvelujen hintaa, mikä tuo eriarvoisuutta kuntalaisten kesken.

Bisneslogiikkaan kuuluu, että hinnat ovat alhaalla tarjousvaiheessa, mutta kustannukset voivat nousta merkittävästi ajan myötä. Tämä on ollut kokemus myös yksityisten eläinlääkäreiden käytöstä. Budjetti yksityistetyille eläinlääkäreille oli €89 000 vuonna 2020, mutta vuonna 2021
budjetissa oli jo €354 000.

Pitää muistaa, että yksityisen sektorin toimijoiden päätavoite on voiton tekeminen, joka on ristiriidassa kaupungin päätavoitteeseen, joka on kuntalaisten hyvinvointi, kaupunkistrategiammekin mukaisesti.

Palveluista raportti mainitsi, että sivistyspalveluiden menot kasvoivat viimeisten viiden vuoden aikana (sivu 19), vaikka koulujen lakkauttamisen piti tuoda säästöjä. Keskittäminen tuo haittoja sekä opettajille että opiskelijoille. Mielestämme meidän pitää pyrkiä pienempiin ryhmäkokoihin sekä varhaiskasvatuksessa että kouluissa, ja parempiin tukipalveluihin. Tämä parantaisi opetuksen laatua ja lasten hyvinvointia sekä varhaisen tuen tarpeen huomiointia.

– Valtuustoryhmä

LÄHTEET

Jyväskylän kaupunki – onko

kaupungilla varaa sopeuttaa vai olla sopeuttamatta? raportti, Eero Laesterä, Heli Silomäki, Jussi Sallinen& Tuomas Hanhela

https://yle.fi/uutiset/3-11802598

https://www.jyvaskyla.fi/paatoksenteko/kaupunginhallitus/taloustoimikunta

Share on facebook
Share on twitter
Share on email
Jyväskylän 2019

Hyväksytkö sivustolla kolmansien osapuolten evästeiden käytön? Tutustu tietosuojaselosteeseen