Kaavoitus on kuntien toimivallan kovaa ydintä. Sen avulla ohjataan maankäyttöä, rakentamista ja rakennusten käyttötarkoituksia. Kunnilla on siis käsissään laajat mahdollisuudet kehittää aluettaan kokonaisuutena. Tavoitteellisen kaavoituksen avulla voidaan mahdollistaa kaupungin elinvoimaisuus, viihtyvyys ja ekologinen kestävyys. Kaavoitusratkaisut myös muokkaavat kaupungin luonnetta jopa vuosisadoiksi eteenpäin. Samalla vanhat asemakaavat ja menneiden vuosikymmenten suunnittelun trendit luovat konkreettiset rakenteet, joiden puitteissa uutta rakennetaan.

Kuvitellaan hetkeksi, millaiseen suuntaan voisimme kehittää Jyväskylää.

Kaupunki turvaa luonnon monimuotoisuuden ja hyvinvointia lisäävän lähiluonnon suojelemalla metsiä yleiskaavassa. Aktiivisella kaupunkisuunnittelulla estetään sosioekonominen eriytyminen, turvataan tasavertaiset palvelut kaikille asukkaille ja mahdollistetaan edullinen asuminen. Pyöräbaanaa pitkin jyväskyläläiset kiitävät kätevästi kantakaupungin ulkopuolelle. Keskustan elinvoimaa lisätään uusilla asunnoilla sekä ottamalla tyhjillään olevia tiloja kulttuuri- yritys- ja yhdistystoiminnan käyttöön. Rakentamisessa johtotähdeksi otetaan ekologisuus ja energiatehokkuus: suositaan kunnostusta ennen uudisrakentamista, kierrätetään mahdollisimman suuri osa rakennusjätteestä, sekä investoidaan esimerkiksi maalämpöön ja aurinkoenergiaa.

Kaavoitus liittyy myös kiinteästi demokratiaan ja kuntalaisten osallisuuteen. Usein kaavoitusratkaisuilla on tapana päästä laajemman keskustelun kohteeksi vain jyrkästi mielipiteitä jakavien hankkeiden kohdalla. Kaavoituspäätöksissä pitäisi kuitenkin kuulla laajemmin asukkaiden näkemyksiä, ja niiden pitäisi voida aidosti vaikuttaa lopputulokseen valmiiksi pureskeltujen vaihtoehtojen sijaan. Kaavoitusprosessit ovatkin usein kuntademokratian ja kunnallisen päätöksenteon saavutettavuuden koetinkiviä.

– Akseli Ekola
Jyväskylän Vasemmiston kuntavaaliehdokas