Kuntalaki (10.4.2015/410, 1 § 2 mom) säätää: «Kunta edistää asukkaidensa hyvinvointia ja alueensa elinvoimaa sekä järjestää asukkailleen palvelut taloudellisesti, sosiaalisesti ja ympäristöllisesti kestävällä tavalla.« Asia on sanottu vaatimattomasti indikatiivin preesensissä, ei imperatiivissa.

Millä lihaksilla ja työkaluilla kunta edistää ja järjestää? Luin äsken, että 5,3 % nykyisen Jyväskylän kunnan asukkaista asuu maaseudulla, siis haja-asutusalueilla. Mikäs siinä, onhan kunnan nimikin hyvin agraarinen jyvineen ja kylineen.

Onkohan haja-alueella asuminen paha asia? Kaivovettä juomme ja sillä pesemme, välillä kuivuuden kourissa kärvistelemme, kun tämän maan seitsemänneksi suurin kunta ei ole kiinnostunut vesijohtoverkoston rakentamisesta.

Vai liekö kyse kiinnostumattomuudesta? Ettei asia olisi niin kuin Euroopan unionissa: Euroopan kartat on leikattu niin, että Suomea ei niissä näy. Ruotsia näkyy Tukholman korkeudelle. Jyväskylän kaavoitusohjelmassa vuosille 2021–2023 on kuusi pientä karttaa. Yhdessäkään niistä ei näy oma asuinalueeni, Palokan Hiekkapohja.

Palokkaa revitään, poltetaan, raivataan ja rakennetaan. Sitä ”kehitetään” nyt kaivinkonein, ja syvältä. Jos Jyväskylän elinvoimaa määritellään nostokurki-indeksillä, Palokka on ilman muuta elinvoimaisin ja vitaalein alue.

Samaan aikaan ihmetellään, kun järven ja Harjun väliin rakennettu keskikaupunki ei houkuttele ihmisiä eikä elämää. Siinä on aihetta elämän edistämiseen ja järjestämiseen.

Jyväskylässä näyttää trendinä olevan se, että varsinaisissa taajamissa tontit ja rakennukset pakataan tiukasti kylki kylkeen, vähennetään julkisia alueita (toreja, puistoja ym.), jotka eivät mitään tuota, ja sitten lopetetaan pysäköintipaikat olemattomiin, jotta saadaan vaikeutettua ihmisten asiointia. Sanokaa minun sanoneen!

Kaavoittajille pitäisi kiireesti opettaa, että taajamissa kaupungin ulkopuolella tarvitaan liityntäpysäköintipaikkoja. Ihmiset voisivat tulla autoineen kotoaan, sieltä, missä viimeinen linja-auto meni 1990-luvulla, tällaiselle liityntäpysäköintialueelle, jättää autonsa sinne ja jatkaa matkaa Linkillä. Näin maailmalla tehdään, ja Suomessakin. Miksi Jyväskylässä pannaan pää pensaaseen? Kuka kaavoittajia opettaisi?

– Tapani Kaakkuriniemi

• yhteiskuntatieteilijä

• eläkkeellä v:sta 2019 lähtien Helsingin yliopiston Aleksanteri-instituutista koulutuspäällikön vakanssilta

• erikoisalat: Venäjän ja Itä-Euroopan tutkimus, maailmanpolitiikka

Luottamustehtävät:

• koulutuskuntayhtymä Gradian valtuuston varajäsen

• Jyväskylän seurakunnan Palokan alueneuvoston jäsen

• Keski-Suomen Vasemmiston piirihallituksen jäsen

• Jyväskylän Vasemmiston kunnallistoimikunnan jäsen

• Palokan – Tikkakosken Vasemmiston varapuheenjohtaja