Käsitys vammaisuudesta on muuttunut ajan saatossa. Vuosikymmeniä sitten ei vammaisen henkilön asema työelämässä tai päättäjänä ollut mitenkään helppo tai edes mitenkään varma. 1980-luvulla astui voimaan vammaispalvelulaki, joka mahdollistivammaisille henkilöille itsenäisemmän elämän. Enää ei vammaisia lapsia asutettu vanhainkoteihin.
Uusi päivitetty ja uudistettu vammaispalvelulaki astui 1.1.2025 voimaan.Vaikeavammainen-termiä ei käytetä tässä uudessa laissa, koska uusi laki ei perustu diagnooseihin, vaan yksilölliseen avun ja tuen tarpeeseen. Lain laatijat ovat katsoneet, että vaikeavammainen-sana ei yksin kerro riittävästi ihmisen palveluiden tarpeesta. Vammaisuuden aiheuttama toimintarajoite tulee aina arvioida suhteessa henkilön ympäristöön. Suomea sitovat ihmisoikeussopimukset ja Suomen perustuslaki edellyttävät, että kaikkia vammaisia ihmisiä kohdellaan yhdenvertaisesti.
Vammaispalvelulaki on toissijainen suhteessa sosiaalihuoltolakiin ja muihin sosiaali- ja terveydenhuollon yleislakeihin. Tämä lause on aiheuttanut keskustelua ja huolta siitä, että jatkossa osa vammaisen tarvitsemista palveluista muuttuukin maksullisiksi.
Mietitäänpä näitä palveluja tarkemmin, eli ennen vammaispalvelulain uudistusta on henkilökohtainen avustaja hoitanut esimerkiksi vammaisen henkilön asunnon imuroinnin. Tuleeko tämä palvelu jatkossa sosiaalihuoltolain mukaan myönnettävänä palveluna, jolloin se on maksullista? Maksua voi anoa pois tai pyytää siihen alennusta, mutta lomakkeen täyttäminen ei välttämättä ole helppoa ja yksinkertaista vammaiselle henkilölle.
Mikäli vammaispalvelulain tarkoitus on toteuttaa vammaisen henkilön yhdenvertaisuutta, ehkäistä ja poistaa esteitä, jotka rajoittavat vammaisen henkilön yhdenvertaisuuden, osallisuuden ja osallistumisen toteutumista yhteiskunnassa ja tukea vammaisen henkilön itsenäistä elämää ja itsemääräämisoikeuden toteutumista sekä turvata vammaisen henkilön yksilöllisen tarpeen mukaiset, riittävät ja laadultaan hyvät palvelut, niin eikö tässä ole ristiriita? Tämä uusi palveluiden määrittely hyvinvointialueen talousarvion 2025 ja taloussuunnitelman 2026-2027 kohdassa vammaispalvelut, herättää huolta riskienhallinta kohdan tekstillä ”Tunnistetaan edullisimmat palveluiden järjestämistavat. Palveluiden tarjoamisen priorisointi, myönnettävän palvelun tason ja määrän arviointi, asiakkaan tilanteen muutoksiin reagointi oikea-aikaisesti.”
Itsemääräämisoikeuden tukemiseen liittyy tuettu päätöksenteko ja edunvalvonta. Sosiaalihuoltoa toteutettaessa on ensisijaisesti otettava huomioon asiakkaan toivomukset ja mielipide sekä kunnioitettava ja tuettava asiakkaan itsemääräämisoikeutta. Eli asiakkaalle on annettava mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa palvelujensa suunnitteluun ja toteuttamiseen.
Satu-Maria Virtanen
Kunta- ja aluevaaliehdokas
